So far so good

Siis vittu. Työnteko häiritsee elämääni. No siis kerro jotain uutta, mutta vakavaltahan se kuulostaa, kun ei ennätä päivittää blogiaan töissä :D. Muutoin tämä päivä onkin sitten ollut vaihteeksi hyvä. Tosin Raksu lähti taas reissuamaan tuonne Savon maalle, mutta saan mie hänet kuitenkin jo torstaina taas kotiin. Vain kolme yötä ja päivää ja sit myö taas näemme!


Nyt kun olen taas ihan kotona näitä sinkkuiltoja viettämässä, niin ajattelin ottaa taas uuden asenteen tähän yksinäisyysosastoon. Kun täällä kotona sentään voi kuntoilla. Siis olisihan sitä porukoillakin voinut harrastaa, jos olisi muistanut ottaa kamat ja kuntopyörän ja Zumbat mukaan... Joten voitteko kuvitella, miten kaunis karmaiseva näky oli, kun mie tulin töistä ja laitoin ruppini liikkumaan. Latinalaisia rytmejä, kauniita naisia dvd:llä ja mie: kollareissa ja topissa (ei sentään Raksun vanha ja virttynyt t-paita, hitto, miehän edistyn!) hytkynrytkymässä läskeinenija kirkuvan punaisen naaman kanssa töllöttimen ääressä. 20 minuuttia tehokasta ja teknisesti täysin oikeaoppista epämääräisen näköistä, mutta irronneen hien ja sykkeen määrästä päätelleen suhteellisen tehokasta heilumista ja miulla on hyvä olo heti kun sain taas hengityksen kulkemaan.

Olin jopa kotitöissä ahkera: tiskikone on kohtsillään saanut miun ja Raksun sotkemat tiskit käsiteltyä, AEG Electrolux (tutummin myös pyykkikone) pyörittää täyttä (vittu 7 kilon kone ja miten se voi olla täynnä, vaikka vasta torstaina pyykkäsin!!!) rummullista omiaan ja mie valmistin itselleni herkullista kasvisgratiinia. Ja söinkin sitä. Totesin vain, ettei sitä kyllä toista kertaa tarvitse hankkia. Aikas... noh... irstaan makuista. Mutta meni se punajuurien kanssa. Taidan yrittää sitä vielä huomenissa syöpöstellä, mutta ans kattoo kuin muijan käy. Onneksi pakkaseen on ladattuna sekä kasvis- että juurespihvejä. Ja niitä punajuuria löytyy iso purkillinen. Luonnollisestikin säilöttyjä, mie olen aivan liian laiska mihinkään muuhun.

Eli tänään siis hyvä päivä ainakin tähän mennessä. Kello toki on vasta puoli viisi, joten vaikka mitä ennättää vielä tapahtua. Iltapalalle olen kuitenkin varannut vesimelonia ja näkkileipää juustolla. Toivottavasti pysyttelen kuosissa enkä sorru sulattelemaan nakkeja pakastimesta ja mättämään niitä makaronin kanssa. Mikä lie perverssi mielihalu tuokin... Joka tapauksessa helppo olla juuri nyt :D. Palaan kukkaruukkuun.