Kaikki kuvat blogissani ovat google-kuvahaun kautta erinäisillä sanoilla haettuja. En omista copyrightia ilman erillistä merkintää.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Rääväsuu perusti uimahallin

"Sie puhut todella rumasti."

"Tiedän."

"Mutta en mie ala kaunistelemaan asioita.
Silloin kun miuta vituttaa aikuisen oikeasti,
mie kanssa sanon sen."

"---"


Tuli hieman keskustelua työkaverin kanssa... Kun otti vain oikeasti aivoon. Ja eikö sitä paitsi ole parempi tuoda tunteet esille kuin piilotella niitä vakan alla ja sitten lopullisesti räjähtää?!?!? Kun aina meistä suomalaisista sanotaan, ettei me näytetä tunteita. Mie ainakin näytän. Ainakin silloin, kun todellakin alkaa olla jo pinna tiukalla. Ja kun kyseessä ei ollut mikään kanssaihmisen haukkuminen, vaan mielipiteen tuominen esille eräästä asiasta. Mie en vaan jaksa huolehtia aikuisten ihmisten asioista. Niiden pitäisi pystyä tekemään se jo itse. Niinhän miekin joudun tekemään. Huolehtimaan omista asioistani. Vaikka en ihan aina jaksaisi tai osaisikaan...

Niin se uimahalli... Purin sitten hiukkasen paineita kotosalla. Hypin. Pompin. Liikutin jalkaa ja hieman toistakin. Pyörin ympyrää, sitten toiseen suuntaan. Ketkutin lantiota, vatkasin käsiä. Zumbasin :D. Oikein apinanraivolla ja pysyin jopa mukana tahdissa. Ja voi morjens, että tuntui piiiitkästä aikaa aivan kamalalta loistavalta! 20 minuuttia Beton ja tyttöjen tahdissa ja mie olin pistänyt pystyyn kotiuimalan meidän olohuoneessa. Lensi hiki nimittäin sen verran komeasti! Raksu kuunteli tietokoneelta miun ähinää ja puhinaa. Miumiu hieman rapakunnossa? Mutta tulipahan ainakin urheiltua. Pitää ens kerralla sitten vetäistä se pidempi ohjelma, taitaa olla jotain 40 minsaa se? Kivasti ottaa lihaksiin tuo urheilumuoto. Ehkä se alkaa jossain vaiheessa näkymään myös kropassa... Jos nimittäin useamminkin jaksaa tämän pötkön laittaa liikkeelle.

Teki kyllä hyvää myös henkisessä mielessä tuo zumbailu. Sai taas eilen lähteä vitutus kaamea päällänsä töistä kotiin. Kun ei mene hommat erään kustannuspaikkakaverin mieliksi. En saisi tehdä niin ja näin ja noin, vaan pitäisi keksiä jokin toinen systeemi. Se toinen systeemi tarkoittaisi sitä, että rahat lähtisi aina myöhässä asiakkaille... Vittu. Teki mieli sanoa, että hänkin voisi vetää vitun sen eräänkin tavaran päähänsä ja paeta vuorille. Onneksi jätin sanomatta. Taitaa vain olla niin, että kun miuta tarpeeksi taas ärsytetään ja vittuillaan hyväksi jokaisesta asiasta, mitä mie täällä teen, niin miulla ei ole tälle työpaikalle enää mitään asiaa. Osaan nimittäin oikeasti sanoa TODELLA rumasti. Ne ei ole nähneet vielä mitään...

Palaan kukkaruukkuun.

Ei kommentteja: