Pistämätön logiikkani

Tiedän kouluja käyneenä ihmisenä (HAA! Silloin muinoin, hamaassa nuoruudessani), että ihminen kuluttaa energiaa kokoajan. Siis nytkin näppäillessäni voisin polttaa kaloreita. Tiedän myös sen, että jos energiaa ei ole saatavissa, keho ottaa sen ensisijaisesti hiilihydraattivarastoista ja sitten rasvavarastoista (ja näitähän minulla riittää). Ymmärrän sen, olenhan fiksu ja älykäs ihminen (no siis näin ainakin koulutodistukset ja käytännön elämä on osoittanut). MUTTA. Kun ajattelen omaa energiankulutustani, tulen joka kerta siihen tulokseen, että kulutan energiaa vain kuntoillessani tai KÄVELLESSÄNI töihin. Töihin PYÖRÄILY ei siis kuluta kaloreita, koska en polje kokoajan. Myöskään kaupassa kävely ei kuluta, koska eihän siinä tule hiki. Myöskään kaikki hikoilu ei kuluta kaloreita (tuskanhiki, saunahiki). Siis minä norsun kokoisena en kuluta sitä noin 2000 kcaloria olemassaolollani, jota kaikki muut hoikkikset tekee. Peruskulus kohdallani on siis nolla.

Logiikkani on ollut vauhdissa jo lapsena. Äitini on todennut minulle joskus jotain kinutessani, että ei onnistu, koska olen lapsi. Johon minä viis vee, että "olettehan sinä ja isäkin vielä lapsia, kun teidän isät ja äidit elää". Jep. Pipipää mikä pipipää, mutta minähän kärsinkin hapenpuutteesta syntyessäni, joten mulla on siihen oikeus (lääkäri, joka on todennut minut terveeksi on varmaankin tehnyt jonkun virheen).

Tänään piti tassutella töihin (kulutin siis kaloreita kolmen kilsan matkalla), kun olikin pakkasaamu =). Pyörän jarrut tekee aina tenän, ne jäätyy. En sitten viitsinyt lähteä kaahailemaan ilman jarruja, joten päätin kuluttaa kaloreita instead. Vielä sit kävely edessä kolmen aikaan (lue: poltan siis lisää kaloreita) kotiin.

 Kaapinkin sain eilen siivottua niistä sokeritoukista (siis niistä kahdesta kuolleesta). Lisäksi sen yhden nähtyäni myös vessassa, availin viemärit (liekkö nuo tukossa ollutkaan?) putkimiehellä. Pitää huomenna ostaa kaupasta muutama puteli klorittia ja lotrata vielä sitä sinne perään. Jo on kumma, jos jossain joku elää... Olen jotensakin siis hysteerinen noiden kaikenmaailman ötököiden päältä (no shit Sherlock?). Ja Raksun valjastin myrkyttämään Raidilla kaikki meidän ulkoseinät ja räystäiden aluset (kunhan se nyt saa sen kipsin pois jalastaan), niin ehkä ne hämähäkitkin sitä myöten kaikkoaa. Eilen taas yksi kipitteli illalla seinää pitkin. Hmph.

Nyt hetkeksi töiden pariin ennen palavereja. Palaan kukkaruukkuun.