Uusi tukka, uudet suunnitelmat

Siis TAAS uudet suunnitelmat. Nyt on ihan oikeasti pakko ottaa itseään niskasta kiinni. PAKKO. Muuten ei tule mistään mitään. Tunnen itseni jättiläiseksi ja itseinhoviha kasvaa päivä päivältä suuremmaksi. Olin kierteessä (ainahan mie jossain kierteessä...), mutta eilen illalla syttyi ajatus siitä, ettei tämä voi jatkua näin. Nyt tiedän onnistuvani sanoo aina kuitenkin epäonnistunut paska.

Ainoa keino hallita muutosta on hallita itseään.

Uusi tukka on kiva. Lyhyt. Muttei liian. Vielä musta väri päähän, niin toimii. Palaan kukkaruukkuun.