On/off -suhde

Tupakkaan siis. Kehuinhan mie lopettaneeni tuossa toissa sunnuntaina. Ja se päätös kyllä pitää, vaikka viime perjantaina repsahdus kävikin. Otettiin Raksun kanssa hieman tuskaa ja vitutusta loiventavaa ja poltin illan ja yön aikana kolme syöpäkäärylettä. Eli siis repsahdin. Maistui pahalta hyiyäk. Ja sitten en taas ole koskenutkaan röökeihin, ihan oksettaa koko ajatuskin.

Miulla on on off -suhde myös ruokaan. Kun syödään kunnolla niin sitten kanssa syödään kunnolla. Tai sitten kituutetaan ja kituutetaan kunnolla. Kun ei osaa sitä kultaista keskitietä. Se on kaikki tai ei mitään. Miun kohdalla se näkyy olevan muuten aika monessakin asiassa... Mietin vain sitä, miksen osaa suhtautua ruoan kanssa repsahtamiseen samoin kuin tuon röökiasian kanssa. Koska se kolme leipääkarkkiajuustosiivua on tasan tarkkaan miljoona kertaa terveellisempää repsahtamista siis mitä vitun repsahtamista tuokin oikeasti edes on!!! kuin se kolme tupakkaa. Ja silti yksikin karkki saa kaiken syöksymään raiteiltaan. Ajatus on sitten vetää kunnon överit kun kuitenkin ollaan repsahdettu. Vittu enhän mie vedä kartonkia tupakkaakaan, jos sorrun joskus yhteen!! Pitäisi löytää jokin kohtuus tässä asiassa.

Huomaa taas, että eilinen on menty pienillä kaloreilla, kun jalat meinaa olla spagettia. Söinhän mie aamulla sen tutun ja turvallisen kaurapuuroannokseni tai siis puolet siitä virallisesta annoskoosta, päivällä töissä tutun ja turvallisen päärynä Piltin ja yhden siivun varrasleipää, kotona porkkanaraastetta ja arviolta 200 g raejuustoa eli siis ehkä noin 150 g?!? Isoon rasiaan jäi yli puolet... ja iltapalaksi kaksi ruisleipäviipaletta juustolla ja mustikoita. Että näin syö työssäkäyvä 29-vuotias aikuinen syömishäiriöinen paska. Ja vielä zumbaa 40 minsaa siihen päälle :D. Ihme, että jalat lyö loukkua? Että repsua odotellessa taas...

Ajattelin tänään zumbailla vähän lisää. Ja tarjolla olisi sama kattaus kuin eilen. Toivottavasti jatkan samaan malliin ja saan painon alasalasalas. Että olisin pieni. Pienempi. Kaikkein pienin. Uppoudun Pendergast-sarjan Tulikiveen ja unohdan kaiken muun. Ainakin ruoan. En repsahda, en. Palaan kukkaruukkuun.