Viikonloppuna ei tullutkaan sitten tehtyä paljon mitään muuta paitsi syötyä. Perjantai meni kännin puolelle ja lauantaina sit kaamea rappis. Uhh. Ja minulla se paranee vain rappisruoalla. Olin siis heikko ja sorruin.
Mutta miksi söin myös eilen? Rasvaasokeriapullamössöleipää, yhh. Tunnen itseni taas epäonnistuneeksi. Ilmeisesti tämä norsuna olo ei riitä, vaan pyrin kohti valaan raameja. SINIVALAAN! Nyt on sit taas maanantai ja pitää ottaa itseään niskasta kiinni. Nyt ei kyllä teekkään mieli edes syödä mitään. Aamupalaksi sain kuitenkin alas ehrmann-rahkan... Pakko aamulla jotain napata, kun ei töissä tule syötyä mitään... Seuraava ruokinta tällä norsulla onkin sit joskus neljän aikaan iltapäivällä, kun kotiutuu...

Pitäis varmaan tänään ottaa kuntsikka esille ja hypätä satulaan. Jos edes hieman jaksais hikoilla sen päällä. Mulla on menny aikoja ja taas aikoja, kun olen viimeks sen kanssa riehunu. Ensin meni polvet taas niin paskaksi (kondromalasian prkl), ettei voinu oikein tehdä mitään. Siitä kai se painokin taas sit nousi, yhh. Ja sit olin niin paskassa työpaikassa, etten jaksanut mitään töiden jälkeen, itkin vain ja masennuin lisää. Nyt onneks parempi "firma", joten energiaakin tuntuu olevan enemmän. Eiköhän se painokin taas tästä lähde tippumaan, kun ruokavalio paranee ja jaksaa urheillakin :D. Pakkopakkopakko! Haluan olla kaunis (no sille nyt ei ole mitään tehtävissä...) ja hoikka (lue: laiha, laihempi laihin). Sellanen siro gaselli...
Mutta nyt töihin. Muuten pomo tulee ja sanoo mulle murr. (Paitsi, että se on lomalla...*khih*). Palaan kukkaruukulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti